lauantai 3. syyskuuta 2011

So loud

Telkkari huutaa kuin syötävä taustalla, pitkälti sen takia, että meidän kaukosäädin sanoi sopimuksen irti tossa eilen kun se otti taas vähän osumaa lattiasta. Great, tälläsen laiskapyllyn taloudessa ei sietäis moista tapahtua - en kuollaksenikaan jaksa nousta laittamaan tota toosaa hiljemmalle. Olen myös vähän kipeä (taas), joten ei ehkä niin säälittävää. Naapureita odotellessa.

Mikäli noita edellämainittuja otuksia esiintyy, voisivat samalla pitää mulle vähän seuraa. Roikaleen joukkueella oli tänään matsi, jossa tietenkin olin luonnollisesti "futisvaimoilemassa". Ottelu oli tosi jees ja päättyi hienoihin lukemiin, joten Roikale on tällähetkellä jossain muualla kuin kotona. Ja mulla on nyt vähän tylsää.

Tähän väliin sellainen pieni tietoisku, jonka koin tänään käytännössä. Mikäli haluaa vähän hurraahuutoja tai ääritilanteessa vain suopumista asioihin, kannattaa miehelle kertoa hieman hatarista asioista silloin kun se ryökäle on voittanut jotain. Fiilis on ihan eri, kuin olisit kokannut ja pamautat asian pöydälle.
 
Back to the boring part. Nukkamaan ei vielä huvita mennä, joten nyt täytyis funtsiä jotain tekemistä.

Ebayn My Little Pony-shoppailut - check! En edes uskalla laskea paljonko mulla on mennyt tähän uuteen harrastukseeni. Ponit on vaan niin syötäviä !
Face - siellä ei tapahdu taaskaan mitään.
Twitter - Pitäiskö pusata pystyyn?
Tv- Kaukosäädin on vieläkin rikki, eikä sieltä edes tule mitään enää.

Ideoita? Siivotakaan ei voi tämän taudin takia, mutta ei kyllä olis huvittanutkaan.
Mulla ei ole edes karkkia! Nyt on kyllä asiat niin huonosti!


Ehkä kaivan jostain jonkun leffan ja alan tuijottaa sitä. Turhien postaustenmestariliitosta päivää, jälleen kerran. Sorryt. !

keskiviikko 10. elokuuta 2011

MUNK

Törmäsin tänään munkkiin. Tai itseasiassa kahteen. 
Toinen tunkaisi käteeni keksipussin ja toiselta irtos pahin puheripuli kuukauteen, sekä yksi kirja. Rahaa tähän munkkishoppailuun kului tänään kokonaiset 3euroa, koska en vain yksinkertaisesti osaa sanoa ei. Kun tyyni,sisäisen rauhan itselleen löytänyt munkkimies tapittaa minua ruskeilla silmillään ja tarinoi rauhasta ja keksii kokoajan jotain uutta juteltavaa, on aika hankala ruveta selittelemään, että tää kirja ei sinäänsä kamalasti kiinnosta, enkä nyt millään ehtis muutenkaan, kun on kiire ostamaan kaikenlaista kivaa roinaa - varsinkin, jos kädessä roikkuu jo valmiilta Tiimarin pussi.

Noh, tuo toinen kirjamunkki oli kyllä suhteellisen suloinen tapaus, joten viiden minuutin juttutuokio sen suurempia haitannut. Tämän kyseisen munkin pisteet nousivat hieman myös jutellessamme opiskelujutuista, kun tämä tosissaan totesi " Oletko sä todella sen ikäinen, että olet käynyt jo lukion ja kaikki?" Muutama vuosi sitten olisin varmasti ottanut ainakin snadisti nokkiini, mutta nyt tässä pienen ikäkriiseilyn lomassa tuntuu jopa aika kivalta. Ehkä poskeni ovat edelleen pehmeät kuin vauvan pylly, tai sitten se oli se pikkusiskon kaapista lämmikkeeksi riepaistu Hennesin huppari. Eli posket.

Tämän ensimmäisen puukasvomunkin näin muuten vielä uudelleen muutamaa tuntia myöhemmin, jolloin tämä juosta jolkotti perääni ja laukaisi ilmoille  "Mitä sä tykkäsit niistä kekseistä?". Aika hauskaahan tuokin.

Mut nyt hei, voisko joku kertoa mulle tuosta ilmasta vähän? On aika epäreilua, että kun vihdoin pääsen ansaitulle lomalle - on tälläset säät, että ilman toppavaatteita ei pärjää. Rantapäivät, huvipuistot, tripit - heipat vaan teille. 
Tänään ainakin tuuli niin esterin perseestä yleisen kylmyyden lisäksi, että tämä ballerinoilla matkassa ollut vilukissa matkusti aika mielenkiintoisissa asennoissa tänään. Ja silti vilutti.


Ps. On muutes aika hyviä nämä vaniljakeksit! Täytyy kyllä myöntää, että hieman mietin uskaltaako näitä mussuttaa, mutta makeanhimo vei voiton.
Jos käyttäydyn hävyttömästi huomisessa Taiteiden Yössä - se on ne keksit sitten.

torstai 14. heinäkuuta 2011

S

Sorryt radiohiljaisuudesta, mutta tässä on nyt taas ollut kaikenlaista. Mulla on ollut vähän hassuja vuoroja, joista oon sitten kotiutunut aika rättiväsyneenä tekemään mitään muutakun makailemaan sohvalla. 
 
Suurin syy hiljaisuuten on kuitenkin toinen. Mietin aluksi jättäväni tämän blogin ulkopuolelle oikeiden sanojen puuttuessa, mutta koska kyseessä on aikamoinen jöntti elämästäni...

Fiilis on ollut lähiviikkoina aika apea ja surullinen, sillä muutama viikko sitten eräs minulle rakas kaviokas lensi parempaan paikkaan, vehreämmille laitumille kaikesta kivusta vapaana. Ikävä ja suru on suunnaton, mutta tiedän, että loppujen lopuksi näin on paras.

"Nyt olen vapaa ja mukana tuulen,
saan kulkea rajalla ajattomuuden.
Olen kimallus tähden,
olen pilven lento,
olen kasteessa aamun pisara hento.
En ole poissa, vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä,
toivotan teille hyvää yötä."
 
Lepää rauhassa, kultaseni.

torstai 23. kesäkuuta 2011

you can feel the midsummer

Voi Juhannus, miten nopeasti tulit.
Täytyy myöntää, että tänä vuonna olin aavistuksen laiska puuhailemaan sen erikoisempia suunnitelmia + näiden suunnitelmian bäckuppeja, mikä on yleensä aika elintärkeää kun puuhaillaan tässä ystäväporukassamme. Mökkijuhannus peruuntui yllättäen eilen, joten suuntaamme Roikaleen kanssa maalle viettelemään rauhallista perhejussia.  Eipä siinä, kelpaahan tämäkin paremmin kuin hyvin - raikasta ilmaa ja akkujen latailua. Ainoa varjo tosin tämä jatkuva kipeilyni, mihin alan olla aika helkkarin kypsä - koko kesäkuu on mennyt köhiessä ja tämä viikko kuumeessa (taas). Taitaa jäädä saunat ja pellolla nakuna hyppelyt väliin :(

Ajattelin kuitenkin pusata tälläisen pienen juhannuslupauslistan. Yes, you heard me ! Meikäläisen tapauksessa (ja varmaan aika monen muunkin) nämä kuuluisat uudenvuodenlupaukset ovat jämähtäneet yllättäen aina juurikin tuohon lupausasteelle, johtuen milloin julmetusta karkinhimosta tammikuussa, milloin pienestä epäilystä siitä, mitä sitä tulikaan oikein luvattua.

So, here it goes.

1. Do better food. Vaikka pasta-jauheliha-ruokakerma -sörsseli maistuukin mukavalta, olis aika laittaa sitä menua vähän uusiksi. Keittiössä puuhailu on sitäpaitsi aika kivaa, kunhan mukana on aavistus hifistelyä - tarvin jonkun pienen jipon siihen jaksaakseni, sillä mähän en juurikaan tuota ruokaruokaa laita, Roikale hoitelee yleensä sen puolen.

2. Bake. Siinä missä Roikale hoitaa meidän murkinapuolen, mun aluetta on kaikenlaiset leivontahommelit. Nyt kun musta on tullut tylsä ja muka niin kiireinen töissäkäyvä täti, joka ei muita koska olisi huhtikuun jälkeen edes ajatellut keskiviikkoryyppyjä, leipominenkin on jäänyt. Juhannuksen jälkeen lupaan ryhdistäytyä ja leipoa pakastimen täyteen herkkuja. Vinkkejä saa nakella!

3. Kiss. Pussaile Roiksua enemmän. No voiko se muka saada tarpeekseen?

4. Jogg. Heti kun henki alkaa kulkea, aloita se perkeleen lenkkeily.

5. Cloths. Mitäs jos alkaisit taas vähän skarpata ton pukeutumisen saralla? Ja siivoa ja karsi sitä hiton vaatekaappia, että toi ylipäätään luonnistu. Mitäs jos kerrankin jättäisit myös ne turhat lärpäkkeet sinne kauppaan, ja miettisit oikeasti, mitä tuo karderoobinrepale tarvitsee elääkseen ja muuntautuakseen?

6. Clean more. Pakollinen.

7. People. Järjestä enemmän kaikenlaisia aktiviteetteja ja pidä yhteyttä ystäviisi/kavereihisi paremmin.

Lakataan jokainen varpaankynsi erivärillä, pannaan pari heinänkortta hiuksiin yöksi ja juuri ennen nukkumaamenoa lausutaan listaa mantanomaisesti. 

Näin vain laitetaan juhannusperinteet uusiks!

  mutta ennenkaikkea...
 ...Mahtavat juhannukset teille kaikille ! Pusut & Pitekeehän hauskaa!

perjantai 17. kesäkuuta 2011

!!!

Snadi välipäivitys.

Herättiin roikaleen kanssa 8 (kyllä, otti koville), ja nyt siis nokka aamujunalla kohti PROVINSSIA !

Ilma on aika shitti, mutta eiköhän me pärjätä.

Kivaa viikonloppua kaikille !

tiistai 14. kesäkuuta 2011

THE DAY OF YO

Hiphei!

Sutaisen tänne varastoon jääneen yo-päivän asun. Käytiin ainoastaan yksissä juhlissa, mutta eipä tullut edes ikävä muihin, sillä tarjottavat olivat ruhtinaalliset. Löysin rakkauden mm. Linkosuon ruisnappeihin. Ohh.

Mekko on totaalirakkaus, mutta kuva ja laatu eivät. Kunnon mössöä, mutta menköön.

 
Koska kyseessä oli ei-niin-formal-juhlat, laitoin matkaksi tuon jakun sijään rotsin tuomaan vähän eloa muuten hörsyilevään kokonaisuuteen. Omasta mielestäni ihan menettelevä asu, mutta konjakkiset asusteet olisivat passanneet tähän mielestäni paljon paremmin, mutta sopivien kenkien loistaessa poissaolollaan tyydyttiin tylsään mustaan.

Mitäs pidätte? Mentiinkö metsään vai vaan hieman sinnepäin?