Ristus.
Recklessin pojat veti eilen sellasenki setin, että oksat pois, mutta mun suurimmat huokailut ja läähättelyt kohdistuivat kyllä siihen maailman kaikkeuden suloisimpaan ja hoteimpaa basistiin. Mä en voi sille mitään, että mä menen aina sekaisin tuollaisista velmuilevista ja maailman leveämmin hymyilevistä mieshenkilöistä. Hitsi, mä en osaa pukea sanoiksi sitä fiilistä, mutta pisti kyllä meikäläisen sukat ja vähän muutkin vaatekappaleet pyörimään. Mulla olis ollut mahis hyökätä sen kimppuun ja alkaa kosimaan sitä, mutta mun reaktiokyky ei toiminu halutulla tavalla ja sitten en enää kehdannut syöksyä perään. Prkl.
Rest your eyes in this !
Mun "hoteimmat suomalaiset miehet"-lista, joka on variaatio blogeissa kiertävästä äijähaasteesta, sai kaipaamansa lisäyksen ja nyt voin alkaa pusata sitä entistä tarmokkaammin. Stay tuned ! ;)
Liikenteessä olin isosiskoni kanssa ja hitsi, kun oli noin muutenkin hauska ilta ! Mun jalat ei milloinkaan, ei siis milloinkaan, ole olleet niin kipeät kuin eilen. Korkkareiden kanssa on tullut tuskailtua kerran jos toisenkin, mutta huhuh eilen jopa mietin vakavasti, pääsenkö milloinkaan kotiin asti. Tais tulla selväksi, että tulihan sitä hieman tanssahdeltua. Bongattiin myös muutama julkkis-look-a-like = Zac Efron ja Mr. Bean. Ihan oikeesti.
Mun fiilistä ei pilannut sekään, että olin onnellisesti basistihuuruissani unohtanut tämän päivän tentin. Pääsin kuitenkin jollain munkilla läpi, mikä oli sinänsä ihan asiaankuulumaton seikka, sillä vaikka taivas oli pudonnut, kikattelisin ja hykertelisin joka tapauksessa vieläkin. Hihihihhiihh..
Fiilis on aika sama kuin aikanaan Technicolourin Garyyn (mä en sit sanonu tätä) potenssiin sata + että mä olin silloin about kolmetoista...
Pakkohan tuota
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti